MISTÄ TOIMIALASTA HALUAT LISÄTIETOA?
PERINTÖOIKEUS
Tietoa testamentista
Testamentti on keino muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä. Esimerkiksi avopuolison aseman tehokas turvaaminen edellyttää käytännössä testamentin laatimista. Testamentilla ei kuitenkaan voi loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta.
Testamentilla voidaan luovuttaa myös hallintaoikeus omaisuuteen. Puolisoiden väliset keskinäiset hallintaoikeustestamentit ovat hyvin yleisiä. Testamentilla on mahdollista sulkea myös perinnöksi saatu omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällöin perintönä saadut varat eivät avioerotilanteessa päädy perillisen puolisolle.
Hyvin tehty testamentti ehkäisee perintöriitojen syntymistä sekä auttaa minimoimaan perintöveroseuraamukset.
Testamenttiriidat
Avustamme asiakkaita testamenttiriidoissa. Testamenttiriitoja ovat testamentin moitteen lisäksi riidat muun muassa testamentin ineksistenssistä, peruuttamisesta tai tehottomuudesta. Myös testamentin saajien välille voi syntyä intressiristiriita.
Monet testamenttiriidat ovat pesänjakajan toimivaltaan kuuluvia, mikäli kuolinpesään on lainvoimaisesti määrätty pesänjakaja. Testamentin moitteen tutkiminen kuuluu sen sijaan ainoastaan tuomioistuimen toimivaltaan, joten moitekanne on aina pakko nostaa käräjäoikeudessa. Perillisen on nostettava moitekanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti annettiin hänelle tiedoksi.
AVIOVARALLISUUSOIKEUS
Tietoa osituksesta
Avioliittolaki perustuu aviopuolisoiden omaisuuden erillisyyden periaatteelle, eli avioliiton aikana kummallakin puolisolla on omat varansa ja velkansa. Avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisyys realisoituu vasta avioliiton päättyessä.
Avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Tällöin on suoritettava omaisuuden ositus. Osituksessa molempien aviopuolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus eli varat vähennettynä veloilla, lasketaan yhteen ja puolitetaan, jolloin saadaan avio-osa. Osituksessa varakkaampi puoliso luovuttaa toiselle puolisolle tasinkoa niin paljon, että molemmille tulee avio-osan suuruinen omaisuus.
Avio-oikeuden piiriin kuuluva omaisuus määräytyy ositusperusteen syntyhetken perusteella. Ositusperuste syntyy avioerohakemuksen vireille tullessa tai toisen puolison kuollessa. Tämän jälkeen saadut varat eivät kuulu osituksen piiriin. Sama koskee puolisoiden velkoja. Siten esimerkiksi avioeron vireilletulon jälkeen otettua velkaa ei oteta huomioon nettovarallisuutta laskettaessa.
Ositus voidaan toimittaa joko osapuolten keskenään tekemällä sopimuksella tai pesänjakajan toimitusosituksena. Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä ulkopuolinen henkilö, tavallisesti asianajaja. Toimitusositus on tarpeen tilanteessa, jossa osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen osituksesta.
Sopimusositus on lähtökohtaisesti lopullinen ja osapuolia sitova. Sen sijaan pesänjakajan toimittamaa ositusta on osapuolilla oikeus moittia käräjäoikeudessa.
Avioliiton päättyessä toisen puolison kuoleman johdosta jää ositus monesti käytännössä tekemättä. Tästä ei välttämättä ole haitallisia seurauksia, jos puolisoilla on yhteiset lapset, eivätkä puolisot ole tehneet erillisiä testamentteja. Monessa tapauksessa osituksen tekemättä jättäminen voi kuitenkin aiheuttaa yllättäviä seuraamuksia ja myös taloudellisia menetyksiä. Usein ongelmilta olisi vältytty, jos kuolinpesän osakkaat olisivat ajoissa konsultoineet pätevää asianajajaa.
Ositusvaade ei vanhene
Avioerotilanteessa ositus on käytännön syistä yleensä pakko tehdä, mikäli puolisoilla on yhteistä omaisuutta. Jos taas yhteistä omaisuutta ei ole, saattaa ositus jäädä tekemättä tai asia jätetään suullisten puheiden varaan. Tästä voi aiheutua ongelmia myöhemmin, koska puolison oikeus vaatia ositusta ei vanhene. Asia voi aktualisoitua kymmenien vuosienkin kuluttua esimerkiksi toisen jälkeen tehtävässä perunkirjoituksessa. Tästä syystä avioerotilanteessa olisi syytä aina laatia aina osituskirja.
ASUNTOKAUPPARIIDAT JA KIINTEISTÖASIAT
Mistä riidat yleensä johtuvat?
Asuntoon ja asuinkiinteistöön liittyvät riidat johtuvat usein siitä, että asunto ei vastaa ominaisuuksiltaan tai laadultaan ostajan odotuksia. Yleisin riidan aihe ovat nykyään erilaiset kosteus- ja homevauriot.
Asuntokaupan virhe voi oikeuttaa ostajan saamaan hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai poikkeuksellisesti johtaa kaupan purkamiseen.
RAKENNUSURAKAT
YSE 1998 – Rakennusurakan tärkeimmät yleissopimusehdot
Rakennusurakan tärkeimmät yleissopimusehdot ovat YSE 1998, joita sovelletaan urakkasopimuksissa laajalti. YSE 1998 sopimusehdot eivät kuitenkaan – vastoin yleistä käsitystä – sovellu rakennusurakkaan, ellei niihin ole nimenomaisesti viitattu urakkasopimusta tehdessä.
Taloyhtiön ja rakennusyrityksen välisissä urakkasopimuksissa YSE 1998 on yleinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi aina osapuolten kannalta paras ratkaisu.
Urakkasopimuksen onnistunut riskinjako saavutetaan YSE 1998 urakkaehtoja helpommin yksilöllisellä urakkasopimuksella, jossa on otettu huomioon molempien osapuolien intressit.
ASUNTO-OSAKEYHTIÖASIAT
Tietoa asunto-osakeyhtiölaista
Taloyhtiöiden toimintaa, osakkeenomistajien oikeuksia ja velvollisuuksia sääntelee asunto-osakeyhtiölaki. Tavallisimmat virheet asunto-osakeyhtiölain soveltamisessa tapahtuvat asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa.
Asunto-osakeyhtiöiden oikeudelliset ongelmat ovat monisyisiä ja niihin kannattaa puuttua mieluummin aikaisessa vaiheessa kuin vasta asioiden eskaloiduttua. Alkuvaiheessa harkiten tehdyt päätökset säästävät aikaa ja rahaa.